tiistai 1. marraskuuta 2011

Mitäs me kiltit kahvinkeittäjät?



Kuva: http://fi.wikipedia.org/
 
Ylen sivuilla oli uutinen päiväkodeissa tehdystä videointitutkimuksesta. Tutkimus oli osoittanut selviä eroja sen välillä, kuinka siellä hoidettiin ja kasvatettiin poikia ja tyttöjä. Vaikka tavoitteena ja ihanteena onkin tasa-arvoinen kasvatus, näkyi artikkelin esittelemässä tutkimuksessa selkeitä roolieroja tyttöjen ja poikien toimintatavoissa ja toisaalta siinä, kuinka päiväkotien henkilökunta suhtautui lapsiin. Tyttöjen roolina oli olla apurina ja pojille oltiin sallittu huolettomampi rooli.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti teissä? Luuletteko, että sukupuoliroolitus näkyy päiväkodeissa ja sitä myötä myös kouluissa? Ulottuuko sama roolittelu myös koteihin, ja vanhempien tapoihin kasvattaa lapsensa? Kasvatetaanko nykypäivän Suomessa vielä kilttejä tyttöjä ja sankaripoikia?

3 kommenttia:

  1. Me käsiteltiin tätä myös joskus (sosionomi)koulussa ja katsottiin jotain tutkimuksia ja kokeiluja tyttö- ja poikaluokkiin. Kyllähän se on aikalailla niin, että se roolijako on alitajuntaisessa käyttäytymisessä ja ohjaamisessa, mutta mä en itse koe sitä ainakaan huonona asiana. Kunhan tietyt asiat opetetaan molemmille eikä jaeta esim. siivousta tyttöjen työksi jne. Ja tietysti pitää kohdella tasa-arvoisesti, jos poikaa rankaistaan jostain teosta niin pitää samasta myös tyttöjä. Mutta ei mun mielestä tarvi alkaa kasvattaan ikään kuin ilman sukupuolta, koska sehän on luontaista miehille olla se suojelija ja sankari ja naiset tykkää siitä, että niistä pidetään huolta.

    VastaaPoista
  2. Tämä aihe on minusta todella mielenkiintoista ja tasa-arvon vakaana kannattajana saa minut intoontumaan sitä pohtimaan. Seuraa epäjäsenneltyä höpinää ja ajatuksia:

    Minua otti aina pattiin, kun koulussa oli urheilussa poikien sarjat ja sitten oli sekasarjat. Meistä tytöistä olisi ollut ihan riittävästi porukkaa omaan sarjaan, mutta siihen meille ei annettu mahdollisuutta.

    Siinä mielessä olen kanssasi samaa mieltä, että täysin sukupuoleton kasvatus ei ole järkevää, pojat on poikia ja tytöt on tyttöjä ja lasten tulee ymmärtää olevansa jompia kumpia. Olen kuitenkin kanssasi eri mieltä siitä, että miehille on luontaista olla jotakin ja naisille jotakin. Aina on poikkeuksia johonkin luontaiseen - minä en esimerkiksi ole tyypillinen suomalainen - mutta tekeekö se ulkopuoliseksi? Epätyypillinen tyttö, "poikatyttö", mahtunee joukkoon, mutta entäs se "tyttömäinen" poika joka ei vaan tykännyt jalkapallosta ja supermanistä?

    Tutkimuksessa paljastui kuitenkin kumpaakin sukupuolta kohtaan puutteita, poikien kanssa ei keskusteltu niin paljon tai pidetty hyvänä niin paljon, tyttöjä ei autettu niin paljon vaatteiden tai siivoamisen kanssa.

    Artikkelin toin luettavaksi, koska koen tärkeäksi sen, että lasten hoitopaikoissa ja kouluissa tasa-arvo ja tasapuolinen kohtelu olisi sääntö eikä poikkeus.

    VastaaPoista
  3. Joo tietysti on "poikkeuksia" aina, että tykkääkin ihan eri asioista ja kyllä mä ainakin itse haluaisin kannustaa siihen mikä lasta itseä kiinnostaa. En ajatellut tuossa aiemmin kommentoidessani ihan niin syvällisesti tätä asiaa, vaan lähinnä yleisesti minulla on kokemus, että alitajuntaisesti ohjataan tekemään tiettyjä asioita. Tietysti on hyvä herätellä aikuisia, että mikä heidän toimintatapansa on, koska en usko, että se monellakaan on tietoista toimintaa. Lähinnä itse oon enemmänkin huomannut työskennellessäni lasten kanssa, että käytännöt voivat vaihdella persoonallisuuden mukaan, ikävä kyllä se kiltti tyttö saa lepsumpaa kohtelua kun äänekkäämpi poika joka voi muuten olla todella fiksu. En tiedä sainko tähän nyt mitenkään järkevästi jäsenneltyä ajatuksiani väsymyksen keskeltä :D mutta hyvää pohdittavaa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!