sunnuntai 27. marraskuuta 2011

En huomaa mitään

Yritän olla huomioimatta alavatsassa tapahtuvia tuntemuksia, jotka voisivat vihjata ovikseen. Tämän piti olla välikierto! Mies on töissä 12 h tänään kuten eilenkin kolmen viikolla tehdyn työpäivän päälle ja menee vielä kahteen 12h yöhän huomenna ja ylihuomenna. Itse olen hionut ja kittaillut tämän aamun sekä irroitellut pistorasioita. Sain yksin irti verholaudan (jee!) ja nyt pitäisi keksiä miten saan kaihtimet irti. (check) Vielä pitäisi hioa seinät loppuun ja sen jälkeen pestä pölyt pois (check). Sitten pitäisi tehdä loput teippaukset (check), suurin osa huonekaluista on jo suojattu. Sen jälkeen voisi alkaa maalaamaan. Kun saisin alakerran maalattua kerran tänään, niin hyvä olisi. Pitkä päivä on siis vielä edessä..

Kaiken kaikkiaan ei siis otollisin ajankohta sille, että ajatukset harhailee ihan jonnekin muualle kuin tehtävänä olevaan.. Mutta nyt ei auta, on lähdettävä jatkamaan.

Edit. On muuten pirun vaikeaa keskittyä remonttiin, kun vatsaa juilii koko ajan. Täytyy myöntää, että *tuttaa aika paljon. On se kumma, kun normaalisti ei mitään huomaa, mutta nyt kipuja tuntuu koko ajan. Mutta ei edelleenkään auta, ei noita huonekaluja voi eikä halua montaa päivää pitää muovisuojuksien alla. Jos söisi ensin vähän, ja alkaisi sitten maalaileen. Hyvä ruoka, parempi mieli? Aikatauluarvio: maalikerros on valmis kahdeksalta. Toivottavasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!