maanantai 12. maaliskuuta 2012

Tänään

on maanantai, ystävä lähti kotia kohti eilen. Puhuimme paljon, tärkeää ja vähemmän tärkeää. Blogista en sitten kuitenkaan kertonut. Me yritetään kovasti google+:n kautta vaihtaa kuulumisia hänen reissunsa aikana.

Oli todella mukavaa. Otimme hyvin rauhallisesti. Keli oli hieman huono, joten jätettiin kaupungillekin meno väliin ja oltiin vaan siinä kotosalla. Illalla katsottiin elokuva ja mässytettiin irtokarkkeja. Syötiin muutenkin hyvin sekä lauantaina että eilen, joten nyt on taas hyvä aloittaa reippailut tälle viikolle.

Lauantaiaamun punnaus kertoi painon tippuneen 0,3kiloa. Jos ja kun saan tahdin jatkumaan vielä kolme viikkoa projektin loppuun asti, saavutan juurikin sen oman tavoitteeni. Hyvä minä ja vielä vaan lenkille!

Olin vierailusta huolimatta -  ja osaksi siitä syystä - hyvin reipas siivoilujen suhteen koko viikonlopun. Siivoilin asunnon lauantaina ennen kuin ystävä tuli ja sunnuntaina ystäväni makoillessa sohvalla, touhusin koko ajan ja samalla juttelimme niitä näitä. Ystävä tuntee minut jo niin pitkältä ajalta, että ei häntä eikä juttua haitannut ollenkaan, että samalla heittelin tarpeettomia kuvastoja hyllystä roskiin tai että pyyhin hyllyjä ja järjestelin niitä uudelleen.

Pitäisi kaiken kaikkiaan käydä enemmän vieraita, niin pysyisi aina asunto siistinä. Niin ja muutenkin olisi kiva, jos ystävät kävisivät kylässä useammin.. :)

Viime viikolla muuten juttelin mieheni kanssa. Halusin tietää mitä mieltä hän on tikuttelusta ja aamulämpöjen mittailuista tähän kiertoon. Hän oli kovasti sitä mieltä, että tikutellaan vaan ja yritellään aktiivisemmin tässä kuussa. En tiedä oliko vaikutusta asiaan sillä, että katsoimme jokin aika sitten yhdessä Hiljaa Toivotut. Siitä seurasi ainakin ihan hyvä keskustelu aiheesta. Mutta joka tapauksessa, nyt olen taas kovasti aamulämpöjä mittaillut. Tänään on kiertopäivä 9. Ovista voisi odotella suurinpiirtein tämän viikon lopulla tai ensi viikon alussa. Taidan aloittaa tikuttelun keskiviikkona tai torstaina. Tämä kierto on nyt 26s. Ihan hirveitä toivoja onnistumisen suhteen ei ole, mutta toisaalta en halua antaa periksi. Olisi niin hienoa päästä asiassa eteenpäin ilman rankkoja hoitoja.

Toivossa on hyvä ja niin edelleen..

PS. Kiitos Helmi tunnustuksesta, vastailen siihen myöhemmin tällä viikolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!