Olen nyt useana yönä nähnyt unia. Vilkkaita, erikoisia, usein ihania. Mieheni sanoi, että olin ihan naurahtanut viime yönä unissani. En kertonut, että olin nähnyt unta tuloksen saamisesta. Muistan unessa olleen pelon tunteen, äitini oli mukana, valkotakkinen mies kääntyi testi kourassaan ja näytti sen minulle. Siinä luki raskaana. Unessa itkin onnesta.
Parina yönä unissani on vieraillut pieni poika, ensimmäisen kerran se tuli alastomana minun paljaan mahani päälle makaamaan ja kakki päälleni. En olisi voinut olla onnellisempi. Pienen pieni kurttuinen poika kakki minun päälleni. Tästä ja pienen pojan toisestakin vierailusta unissani kerroin miehelleni. Hän sanoikin jo toiveikkaana, että ehkä ne ovat enneunia.
Voi, kun niin olisi.
Testipäivää odotellessa ensi viikolla täytän päiväni. En halua yhtään vapaata hetkeä, että voisin miettiä asiaa enempää. Luen, katson telkkaria ja teen samanaikaisesti koruja tai koristelen kynsiäni, pelaan, teen töitä, liikun tai käyn kaupoilla. Pyrin olemaan rennosti, mutta en kuitankaan halua pysähtyä miettimään.
Tänään kävin hammaslääkärillä - onhan hyvä, että hampaat on kunnossa, jos tulos onkin positiivinen - ja täytin esitietolomaketta. Kohdassa "oletko raskaan" halusin niin kovin laittaa "Kyllä". Tällä hetkellä olen kuitenkin. Edes vähän. Laitoin ruksin vaihtoehtojen puoleenväliin. Ihan ettei hammaslääkäri tee mitään sellaista, joka voisi tilannetta vahingoittaa. Lääkäri kysyi, kuinka pitkällä olen. Kerroin, että en tiedä, mutta että siihen on iso mahdollisuus. Hoitaja ja lääkäri olivat iloisia, useita kertoja sanoivat, "kun vauva syntyy", "kun sitten olet äitiyslomalla", "viimeisellä kolmanneksella"... Minä toppuuttelin, minä tarkoitin vain, että ei käytetä mitään vahingoittavaa.. He eivät ymmärtäneet. Olivat sitä mieltä, että asia on selvä. Ei se ole! Minä kuitenkin kuljetin itseni hammaslääkärin tuolissa onnelliseen paikkaan ja unohdin hammaskiven poiston ja ajattelin lähes mantrana "olen raskaana, olen raskaana, olen raskaana". Ehkä se auttaa. Ainakaan hammaskiven poisto ei tuntunut ihan niin pahalta. Lääkärin ja hoitajan puheet "sitten kun..." tuntuivat niin kaukaisilta, ikäänkuin se ei voisi koskea minua ollenkaan. Nyt sen huomaa, kuinka kauaksi sitä on ajautunut siitä normaalista tilanteesta, jossa on tyttö ja poika, ollaan sillai ja hups keikkaa.
Juksaan itseäni. Unissani ja tänään hammaslääkärin tapaamisella olin raskaana, olin äiti, olin valheellisen onnellinen. Ehkä vielä joskus oikeastikin.
ihana! Minun hyvin läheinen ystäväni soitti juuri ja kertoi nähneensä minusta myös unen jossa olin raskaana. Olin kuulemma niin onnellinen, mutta malttamaton, en olisi millään jaksanut odottaa 9 kuukautta että näen lapseni. Täälläkin on täytetty päivät töillä ja kaupoilla ramppaamisella. Iltaisin annan unelmien lentää ja suunnittelen jo täyttä häkää hankintoja yms. Välillä täytyy itseään toppuutella ja jarrutella. Kuinka toivonkaan että me molemmat saisimme iloisen uutisen ensi viikolla! Mikä päivä menet verikokeeseen? Mulle laitettu että tiistaina, mutta en tiedä uskaltaisinkohan jo maanantaina kotona testata herkällä testillä. luulisin että se silloin jo näkyisi jos on näkyäkseen...=)
VastaaPoista