Tänä aamuna kävimme ensimmäisellä yhteisellä lääkärikäynnillä paikallissairaalassa hedelmällisyystutkimuksiin liittyen. Mieslääkäri kävi läpi tehdyt tutkimukset tähän päivään mennessä. Minun labrakokeistani ei löytynyt selkeätä ongelmaa, varsinkin kun toisen näytteen tuloksia ei löydetty. Keltarauhashormoniarvo oli 22, kun tavoitearvo on 25. Lähtöarvo on yleensä n. 2-8, joten selkeästi hormonitaso oli noussut. Näytteenoton varhainen ajankohta ja minun pitkähköt kierrot voivat olla syy siihen, että arvo on hieman alakanttiin. Sama tilanne saattoi olla aiemmin otetun ultran yhteydessä todetulla pienehköllä follikkelilla. Miehen spermanäytteen tuloksista lääkäri sanoi, että poikkeuksellisen hyvät on tulokset. Priimatavaraa on vain 5 prosenttia, mutta kun vipeltäjiä on poikkeuksellisen paljon, ei esteitä raskautumiselle tuloksissa ole havaittavissa. Nykypäivänä, kun ympäri maailmaa sperman laatu heikkenee, voi olla erittäin tyytyväinen näistä tuloksista. Kaiken kaikkiaan lääkärin mukaan mitään esteitä ei luomuraskaudelle ole havaittavissa.
Seuraavaksi hän kyseli endometrioosiksestani. Kerroin tarinani ja hänkin oli hyvin ihmeissään. Toisaalta hän kertoi, että munasarjat voivat tehdä omiaan, vaikkapa jonkilaisia verihyytymiä, jotka häviävät itsestään. Alan pikkuhiljaa itse epäillä, josko minulla on endometrioosia koskaan ollutkaan. Lääkäri kertoi mahdollisesn endometrioosin vaikuttavan siihen, tutkitaanko munatorvien aukiolo päiväkirurgian puolella laparoscopialla vai ultrassa. Laparoscopia tehdään nukutuksessa, ja toimenpiteen aikana voidaan jopa tehdä pieniä korjaavia toimenpiteitä. Toisaalta siinä saa myös kattavamman kuvan elinten rakenteista. Toinen vaihtoehto on tutkia aukiolo ultrassa, jossa munatorvien aukiolo vain todetaan ilmakuplien avulla. Tulimme siihen tulokseen, että tutkitaan laparoscopiassa ja vapaa aika löytyikin heti kuun loppuun.
Kuva: www.123rf.com |
Voi kun se rakastaisi minua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!