- Kuinka kukakin pikku nökkönen on tehnyt/sanonut sitä tai tätä hassua/tyhmää/nerokasta.
- Kuinka rivien välistä tai suoralla ilmoituksella huomaan sen tai toisen tulleen raskaaksi.
- Tai kun joku on jo aivan kypsä ja eikö se nyt tulisi jo ulos?
- Kuinka se ja se on päivittänyt profiilikuvansa, kuvat on äidistä lapsineen/pelkkä lapsi/onnellinen perhe.
- Kuinka yksi tai tuo on päivittänyt uusia kuvia albumiinsa ihqusta pikkuvesselistään/prinsessastaan.
- Kuinka pikkukarhu on jos 2 viikkoa/68 päivää/4 kuukautta/ puolitoista vuotta vanha.
Pitäisikö aloittaa kampanja nimikkeellä "Kuinka kohtaan offline/online toisen ihmisen tai pariskunnan, joka on lapsentekoiässä. Tietoisuuskampanja siitä, kenelle kaikille kannattaa laittaa tonttulapsijoulukortteja? Kuinka tiettyjä asioita kannattaa ottaa puheeksi vasta toisen aloitteesta? Kuinka asioita tulisi esittää statuspäivityksissä?
Viime aikoina olen muutaman kerran leikitellyt ajatuksella, että linkkaan facebook statuspäivitykseksi oheisen loistavan sarjakuvan: Meinasin kaatua - In your face.
Leikittelyn asteellehan tuo jää, tietysti. Ja oikeasti, facebook on loistava keino pitää yhteyttä ihmisiin, joiden tapaamiseen ei vaan tunnu riittävän aikaa. Ja voihan sieltä päivitysvirrasta poistaa ne, joiden päivityksiä ei oikein jaksa. Tai sitten lopettaa tilin kokonaan. Mutta enhän minä niinkään tee. Joskus vain väsyttää tämä oma tilanne ja käy kateeksi toisten onni. Kateellinen paska. Pikkumielinen. Tosikko. Huono ihminen.
Taidan ottaa suklaata.
Mä oon käynyt ihan samoja ajatuksia läpi. Välillä tosiaan tuntuu, että sieltä ei muuta näekään kun raskaus/vauvauutisia ja kuvia koko ajan. Viimeksi tänään yhdelle tutulle syntyi vauva. Toisinaan oon aatellu, että perhana pistän koko paskan kiinni enkä enää ikuna mee koko facebookiin, mutta se on onneksi yleensä ollut ohimenevä huono vaihe ja nyt kyllä pystyn, vielä ainakin, onnitella ystäviäni. Se on kyllä aina kova riipasu sydämmes ku lukee jonku onnellisia uutisia, mutta jotenki niitä on oppinut suodattaanki, huomaan vaan et välttelen niitä ihmisiä. Mutta mitä tuohon rintasyöpäjuttuun tulee, niin siihen lähdin itsekin huumorilla mukaan. Toisaalta halusin vähän nähdä ihmisten reaktioitakin ja kuka olis oikeesti kiinnostunut jos olisinki raskaana. Onnitteluja tais tulla vain 2 tai 3, ja loput kommentoi jotaki typerää..
VastaaPoistaSehän se. Tottakai sitä on onnellinen muiden puolesta (ainakin suurimman osan aikaa), mutta joskus tuntuu, että noilla 5 uutta kuvaa albumiin päivityksillä käännetään ihan eniten puukkoa haavassa.
VastaaPoistaAika moni tietää, että aloitettiin yrittäminen puolitoista vuotta sitten. En olisi missään nimessä voinut osallistua tuohon kampanjaan, koska monelta olisi varmasti tullut viestiä, jossa vähintäänkin käytettäisiin sanaa "vihdoinkin".
Ehkä sitä alkaa olla turhan jäykkis tän asian kanssa, mutta minkäs sitä omille tunnoilleen voi?
Mun kaveri jolle oon ensimmäisenä kertonut yrityksestä ja hänellä on itsellä 3kk vanha vauva oli laittanut ensin tuon statuksen ja meinasin jo saada sydänhalvauksen, kunnes se selvitti mulle asian. Sen jälkeen pidin jo juttua hauskana, kun olin itsekin mennyt lankaan, joten päätin itsekin sen testata, toki selvensin myöhemmin etten oikeasti ole. Mutta ymmärrän tilanteesi. En varmasti olisi itsekään laittanut jos moni facebook-ystäväni tietäisi yrittämisestämme. Nyt se oli vielä "turvallista" kun ne jotka tiesivät olivat itse leikissä mukana. Ja itsellänikin olisi hyvin voinut olla päivä että koko juttu olisi tuntunut täysin naurettavalta pelleilyltä. Fiilikset kun heittelee päivästä toiseen, laidasta laitaan
VastaaPoistaMinusta tuo FB-juttu tuntui oikeesti pahalta. Oon ehkä nyt aika nirppa näiden asioiden suhteen ja hormonitkin vaikuttaa, mutta en vaan nyt jaksa oikein repiä huumoria moisista. Mutta mikä minua suuresti ihmetytti oli, että eräs ystäväni, joka tietää lapsettomuushoidoistamme, oli minullekin viesteihin postannut tuon kehotuksen "huijata miehiä hauskalla jutulla". Olis ehkä vähän voinut ajatella, kenelle noita ehdotuksia laittaa...
VastaaPoistaMäkin otin suklaata, sekä eilen että tänään. Vaikken edes normaalisti syö juuri suklaata. Että ketutus täälläkin. Juuri samaisista asioista. Ja silti meen vapaaehtoisesti huomenna katsomaan kaverin vauvaa ;)
VastaaPoistaMinustakin tuo Facebook-juttu tuntuu kamalalta. Ei naurata yhtään eikä kyllä ole onnistunut kasvattamaan rintasyöpätietoisuuttani. Sen verran herkillä olen, että jos joku onneton sattuu minulle lähettämään tuohon liittyvän viestin, avaudun varmasti aiheesta hänelle.
VastaaPoistaItsekin juuri blogissani purnasin Facebookia, jossa tuntuu tällä hetkellä olevan noin sata ja tuhat erilaista äitiydenylistysviestiä kaikkien peruspäivitysten lisäksi.
Suklaa on hyväksi mielelle!
Terv. nimim. Mmmmarabou!
Se on muuten kumma, kuinka nykyään tuntuu, että jo pienistä vihjeistä facebookissa huomaa, että joku tuttu taitaa olla raskaana. Kai se menee enemmänkin (itselläni) niin, että toivoisin, että joku muukin edes olisi ei-raskaana. Miten se mua muka auttaa?
VastaaPoistaJa mä olen just niin pieni, että tulin pahalle tuulelle tänään, kun huomasin, että kuntosalin respa on raskaana. Niin kuin se kuuluis mulle tai olis multa pois millään lailla!
Rowan: Olen ihan samoilla linjoilla sinun kanssa. Ei siinä mitään, jos tietää satavarmasti, että tällainen juttu menee huumorilla läpi. Toisaalta, ehkä se ystävä on siellä miettinyt, ettei halua jättää sinua "hauskasta jutusta" ulkopuoliseksi. Näistä kun ei koskaan tiedä. Hieman heikkoa arvostelukykyä osoittaa mielestäni tämä koko kampanja..
VastaaPoistaLuna: Minulla tuppaa aina olemaan herkkupäivät, kun on menkat. Uuden elämän aloitan (taas) muutaman päivän päästä. Mutta ehkä se vähän se suklaa ja salmiakki helpottaa.. Hyvää mieltä ja tsemppiä huomiselle kaverivisiitille.
Toiveissa: Niin unohdinkin listaltani "merkitse tämä statuspäivitykseesi, jos mielestäsi äitiys on ihaninta ja tärkeintä maailmassa." !&¤!@#!¤!@!
Alice: Ymmärrän ihan täysin. Koko FB avautuminen lähti aamusella todetusta entisen rinnakkaisluokkalaisen raskausuutisista. Onneksi täällä voi purnata, niin ehkä huomenna olen parempi ihminen ja laitan onnittelut menemään.
This French adeptness complete creates abandoned the able aloft affluence accouterments that are exhausted by celebrities, hermes Birkin Replica royalty, and bodies who admission astute taste. At the accession of the century, the accession able that horses were on their way out and began creating luggage, trunks, and bags. Hermes Birkin 25 About overnight, Hermes handbags were born.
VastaaPoista