Viikko enää

Huh! Tuntuu, että aika on mennyt niin hitaasti ensimmäistä lääkäriaikaa Naistenklinikalle odotellessa. Nyt on onneksi enää viikko jäljellä yhteistapaamiseen. Siellä viimein saamme lisää tietoa asiaan liittyen.

Viikko, jonka aikana pitäisi:

• Hoitaa maalaukset loppuun (check)
• Siistiä valkoisella maalilla maalauksien kattorajat (Teipit check, puolet maalauksista check)
• Valita ja ostaa jalkalistat (check), leikata ne valmiiksi (check) ja asentaa ne paikoilleen (check)
• Siivota ja puunata
• Hankkia pienelle kummipoika nökköselle joululahja (check) ja paketoida se kauniisti (check)
• Askarrella joulukortit valmiiksi (ehkä tätä joutuu siirtämään vielä..)
• Ottaa käyttöön rakentamani taloyhtiön kotisivut (check, sivujen rakentamista voin jatkaa ensi viikolla)
• Käydä taloyhtiön pikkujouluissa (check)
• Askarrella kaveriporukan puolesta kortti tupaantuliaisiin (50% check)
• Suunnitella menu lauantaina kylään tuleville tuttavapariskunnille (check) ja järjestellä yöpymisasiat
• Ommella saunaan verho (check) ja laittaa se paikoilleen (check)
• Miettiä tarjottavat kummipoikanökkösen vanhemmille sunnuntaina (check)
• Käydä ruokakaupassa viikonlopun vierailuja varten (check)
• Käydä töissä. Luojan kiitos kohta on viikonloppu ja maanantai ja tiistaikin vapaalla.. (Check)
• Aloittaa kunto-ohjelma (eilen tehty lenkki, eli aloitus check, keskiviikkoinen sauvakävely jäi väliin..)

Jep. Eiköhän tämä viikko suorastaan juokse!

Edit tiistaina klo 20.00: Kyllä se tästä! Lähdenpä vielä maalaamaan.. :)

Edit keskiviikkona klo 22.00: Edistyy hienosti. Hieman on kisaväsymystä havaittavissa, mutta ehkä ja toivottavasti saan kunnon yöunilla sen paikattua. Jos vielä kiinnityssysteemin kehittäisi noille juuri ommelluille verhoille ja sitten unille.

Edit perjantaina klo 8.00: Eilen sain maalattua puolet kattorajoista, vielä puuttuu työ- ja askarteluhuoneen sekä lyhyt pätkä hankalasti portaitten kohdalta alakerrassa. Mies sai ahkeroitua listat valmiiksi, jiirisahalla se ahkeroi koko eilisen päivän. Tänään on tarkoitus siis maalata loput kattorajat ja kiinnittää jalka- & kulmalistat. Sen jälkeen ei jääkään "kuin" siivoaminen - eli pyyhi pölyt, imuroi, pyyhi pölyt, imuroi, laita huonekalut paikoilleen, pyyhi pölyt, imuroi- kaupassa käynti ja ruokien valmistaminen. Pesimme eilen myös sohvan päälliset, sohvakin pitäisi siis imuroida vielä oikein huolella ja laittaa ne päälliset paikoilleen, siinäkin on aikamoinen taistelu. Pyykkiäkin pitäisi pestä.. Hohhoijaa! Lähden tänään aiemmin töistä, niin ehdin tekemään tänään enemmän, ettei jää liikaa huomiselle.

Ommm! Maanantai ja tiistai ovat vapaita, saat vaan olla ja maata ja lukea ja olla ja maata... Ommmmm!

Edit lauantaina klo 8.00: Eilen ailoittelin jo siivoamista, tänään joutuu luultavasti pyyhkimään pölyt kuitenkin uudelleen ja siivoamaan koko asunnon. Parissa huoneessa on maalauksien kattorajat vielä rumat, mutta katsotaan nyt jätetäänkö tilanne vierailujen ajaksi vaan sellaiseksi kuin se on. Jos ehdin ja jaksan, voin ne maalata vielä tänään, sielläpähän kuivuvat kaikkien ulottumattomissa. Tänään olisi lisäksi tarkoitus hakea vielä uusia mattoja, ja hoitaa muutama muukin puuttuva ostos. Joitakin ruokiakin olisi hyvä valmistella, ennen kuin vieraat tulee. Ei sitten tarvitsisi koko aikaa viettä keittiössä, vaikka siitä yhteys onkin olohuoneeseen. Ihanaa, että on lauantai, tänään saa myös rentoutua ja nauttia hyvästä seurasta!

Pöh.

Ihan suotta äkkäilin. Ensimmäinen kerros maalia on nyt seinällä vatsan juilimisesta huolimatta. Raskaan päivän päätteeksi saunominen teki hyvää sekä minulle että miehelle ja samalla sitten - ihan rennosti vaan - saatettiin yksinäisen muniksen seuraksi paljon kavereita. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka joku perille asti pääsisi. :)

Toivossa on hyvä elää, sano lapamato.

En huomaa mitään

Yritän olla huomioimatta alavatsassa tapahtuvia tuntemuksia, jotka voisivat vihjata ovikseen. Tämän piti olla välikierto! Mies on töissä 12 h tänään kuten eilenkin kolmen viikolla tehdyn työpäivän päälle ja menee vielä kahteen 12h yöhän huomenna ja ylihuomenna. Itse olen hionut ja kittaillut tämän aamun sekä irroitellut pistorasioita. Sain yksin irti verholaudan (jee!) ja nyt pitäisi keksiä miten saan kaihtimet irti. (check) Vielä pitäisi hioa seinät loppuun ja sen jälkeen pestä pölyt pois (check). Sitten pitäisi tehdä loput teippaukset (check), suurin osa huonekaluista on jo suojattu. Sen jälkeen voisi alkaa maalaamaan. Kun saisin alakerran maalattua kerran tänään, niin hyvä olisi. Pitkä päivä on siis vielä edessä..

Kaiken kaikkiaan ei siis otollisin ajankohta sille, että ajatukset harhailee ihan jonnekin muualle kuin tehtävänä olevaan.. Mutta nyt ei auta, on lähdettävä jatkamaan.

Edit. On muuten pirun vaikeaa keskittyä remonttiin, kun vatsaa juilii koko ajan. Täytyy myöntää, että *tuttaa aika paljon. On se kumma, kun normaalisti ei mitään huomaa, mutta nyt kipuja tuntuu koko ajan. Mutta ei edelleenkään auta, ei noita huonekaluja voi eikä halua montaa päivää pitää muovisuojuksien alla. Jos söisi ensin vähän, ja alkaisi sitten maalaileen. Hyvä ruoka, parempi mieli? Aikatauluarvio: maalikerros on valmis kahdeksalta. Toivottavasti!

Miksi ei näin?

Tein bloggaamisen aluksi kentät, joilla mahdollisten lukijoiden on helppoa ja nopeaa sympatiseerata, tykätä tai olla tykkäämättä kirjoituksistani. Hassua on se, että aika monissa kirjoituksissani on yksi henkilö laittanut kohtaan "Ei näin!" täpän, mutta nyt en muista yhtäkään negatiivista kommenttia. (Okei, pointti oli se nopea kommentointi.) Luultavasti henkilöitä, jotka eivät kaikista teksteistäni tykkää, on toki useita. Eihän meidän kaikkien tarvitsekaan olla samasta puusta veistettyjä. :)

En ole aiemmin siihen niin kiinnittänyt huomiota, mutta satuin huomaamaan että ovulaatioiloittelustani oli joku ollut tykkäämättä. Toki ymmärrän, jos jollakin toisella ongelma on juuri ovulaatiossa ja tekstini oli ehkä kuin olisi nyrkillä lyönyt päin näköä, siitä pahoittelen. Olin vain niin iloinen siitä, että siitä asiasta minun ei tarvitse huolehtia, että tänne oli pakko asiasta kirjoittaa.

En missään nimessä aio poistaa nopean kommentoinnin mahdollisuutta, mutta olisi kiva kuulla kuitenkin, miksi joku on tekstieni kanssa eri mieltä. Niistä voisi kehkeytyä mielenkiintoisia keskusteluita, kunhan pysytään kuitenkin asialinjalla. Joillakin keskustelupalstoilla viljelty "äitiskin oli" kommentointi ei minua kiinnosta. Avaa siis rohkeasti sanainen arkkusi ja kerro vähän lisää, jos tekstini oli kuin olisin sylkenyt sun sipuleihin.

Salaseura huoh!

Työkaveri kertoo millaista on jättää pieni lapsi hoitoon aamulla. Huoh! Suloinen poikavauva äiteineen vierailulla työpaikalla. Huoh! Kaikki huokailee ympärillä ja kertoo omia tarinoitaan siltä ajalta, kun oli pieniä lapsia. Huoh!

Minä haluan osaksi tuota salaseuraa!

Väliaika, kahvia ja pullaa

Vaikka eilen iloitsinkin ovulointikyvystäni, vietämme rennoin mielin tätä kiertoa. Olemme molemmat aika vasyneitä, remontti ja työt ja niiden suuri määrä sekä tämä harmaa marraskuu vie voimat. Seksiä ei ole paljoa lähiviikkoina harrasteltu ja ajatus seksin aikatauluttamisesta ja pakkopullatouhuilusta ei tunnu kummastakaan hyvältä. Juttelimme eilen ja olimme molemmat sitä mieltä, että ei oteta paineita. Jätän tikuttelun ainakin tässä kuussa väliin ja palataan asiaan sitten joulukuun kierrossa, ehkä. Lämpöjä olen mittaillut edelleen, mutta eipä siitä tule oikein hullua hurskaammaksi äitini sanontaa lainaten. Siitä on jo tullut kuitenkin osa aamurutiinia, joten siitä en saa lisää stressiä. Seksiä harrastetaan vain jos oikeasti siltä tuntuu ja voimia riittää. Ollaan rennosti. Voihan se natsata silti, todennäköisyys on luultavasti yhtä hyvä kuin muissakin kierroissa.

Vähän harmittaa, että tämä oli clomikierto, mutta niistä ei ole tullut minulle mitään ikäviä oireita, joten aion vain unohtaa sen harmituksen. Tein heiaheia:lla itselleni kunto-ohjelman ja aion keskittyä voimaan hyvin ja liikkumaan. Nauttimaan pimeistä illoista ja kynttilöistä, kirjoista ja uuden näköisestä asunnosta (kunhan vain saamme parin viikon sisällä tämän vaiheen valmiiksi.).

Jatketaan odottamista siis, odotetaan seuraavaa kiertoa ja lunta ja valoisuutta ja joulua ja energiaa. Tällä mennään. :)

Minä ovuloin!!!

Sain tulokset keltarauhashormonilabrakokeista, ensimmäisen tulos oli 19,4 ja toisen 28,7 tavoitearvon ollessa 25. Tämä tarkoittaa sitä, että tässä suhteessa kroppani toimii niin kuin pitäisi ja ovulaatio tapahtuu.

Hyvä minä! :)

Waiting

Taas on elämässäni vaihe, jossa odotellaan. Odottelen huomista soittoaikaa viime kierron labratuloksista. Odottelen ensimmäistä yhteislääkäriaikaa Naistenklinikalle joulukuun alussa. Odotan myös hedelmällisiä päiviä, joita clomeilla tuetaan. Odotan koeputkitouhuja. Odotan.

Tekemistä on onneksi ollut, viikonloppuna hoidin suuren osan jouluostoksista, jotta sain ne annettua viikonloppuna kylässä käyneiden vanhempieni matkaan. Emme siis käy kotipaikkakunnallamme ennen joulua. Porukoiden vierailu tarkoitti myös monipuolista paikkojen siistimistä ja siivoamista ja puunaamista. 

Porukoiden lähdettyä aloimme valmistautumaan maalausurakkaan, nyt on vuorossa yläkerran aula, jatkuen porrasseinämistä alakertaan. Eilen maalasin yläkerran aulan ensimmäisen kerroksen, tänään portaikkoa hoitaa maalari. Illalla jatkan kunnes kaadun. Maalaaminen on mukavaa. 

On hyvä, että on tekemistä. Vaikka kyllä se aika mataa silti. Hyvin hitaasti. 

Aamulla mietin positiivisesti, että kun tuon joulun ajan saa vietettyä - se menee yleensä nopeasti - on jo tammikuun alku. Se tarkoittaa sitä, että puolet hoitotakuusta on mennyt. Sitten on maksimissaan 3 kuukautta enää ensimmäiseen hoitoon. Ja tarkempaa tietoa saamme kuitenkin jo parin viikon päästä. Saammeko tietää jopa mahdollista päivää tai viikkoa, jolloin voisimme yrittää ensimmäisen kerran?

Harmittaa vaan, kun joulukin tuntuu tänä vuonna sellaiselta, että sen kun tässä vaan viettää alta pois. Ikäänkuin se olisi jonkinlainen tekemätön työ. Lahjat on suureksi osaksi hankittu ja luovutettu eteenpäin, miehen kanssa emme luultavasti tänä vuonna lahjoja vaihda. Ihan tylsää. En tiedä, jätetäänkö jopa joulukuusi hankkimatta, kun ei sen alle tulisi kuitenkaan edes niitä lahjoja. Kun ei ole niitä lapsia, joille lahjoja voisi olla. Onko kinkku ainoa merkki joulusta tänä vuonna? Ajatus on todella masentava. Hiljainen kahden päivän joulu kahdestaan. 

Ehkä odotan jo ensi joulua, josko asiat ovat silloin toisin. Tässä on lapsettomien yhdistyksen Simpukan tämän vuotinen joulukortti "Ehkä ensi jouluna". Kuvat on suunnitellut Simpukalle PNG, jonka nyt jo tiensä loppupään nähnyt blogikin löytyy tästä osoitteesta: http://www.maailmamustavalkoinen.blogspot.com/

Kuva: http://www.simpukka.info

Greippimehu

Yritin eilen saada vastaanottoajan kiinalaisen lääketieteen edustajalle. Asia on minulle uusi, en ole kiinalaiseen lääketieteeseen tutustunut missään yhteydessä aiemmin. Keskustelin hyvin suomea puhuvan lääkärin kanssa hetken. Keskustelun aikana totesimme, että tässä kierrossa aikataulumme eivät kohtaa. Tämän jälkeen hän sanoi vain, että pyydä lääkäriltäsi keltarauhashormonia ja vältä hapanta. Okei.

Tutkin asioita paljon. Pidän dokumenteista ja asioiden pähkäilemisestä. Lähdin siis etsimään tietoa happamista ruoista ja vastaan tuli melkein ensimmäiseksi greippi. Minua alkoi pähkäilytyttää greippimehu ja sen vaikutus raskautumiseen. Lähdin tutkimaan millaista vakavasti otettavaa tietoa asiasta löytyisi. Paljonhan asiasta puhutaan suomi24:ssä, kaksplussassa yms. suomalaisilla keskustelupalstoilla kuin myös englanninkielisillä sivuilla, joiden nimet olivat esimerkiksi The labor of love ja Fertilitymomma. Paljon löysin sellaista, että "olen muuten kuullut, että" ja yleislauseilla "jo pitkään lääkärit, sairaanhoitajat ja toiset äidit ovat suositelleet". Lyhyen nettianalyysin jälkeen en vaan ole vielä järin vakuuttunut. 

Kuva: http://dailyfitnessmagz.com

Väitehän on, jos sen oikein ymmärtänyt, että juomalla greippimehua kohdunkaulan limakalvo paksuuntuu ja tekee optimaalisen ympäristön siittiöille, jotka uiskentelevat kohdun suuntaan. 

Artikkeleita, jotka kertovat aiheesta on mm. 

• Livestrong: http://www.livestrong.com/article/158729-grapefruit-facts-for-reproductive-health/

Suomalaisilta sivuilta, jotka eivät olleet keskustelupalstoja, löysin vain yhden, ja sekään ei sano oikeastaan juuta eikä jaata. 

• http://www.vau.fi/Kysy-asiantuntijalta/Laheta-kysymyksesi-asiantuntijalle/Raskauden-suunnittelu/Greippimehu-ja-hedelmallisyys/

Asiaa tutkiessan edelleeni törmäsin wikipedian artikkeliin greipistä. Siinä sanottiin, että greipissä on paljon foolihappoa, joka on tärkeää raskaana oleville. Toisaalta greippi saattaa joidenkin lääkeaineiden kanssa reagoida niin, että se vahvistaa tai heikentää niiden tehoa. Tämä herätti huomioni, päätin hakea lisää faktoja asiaan liittyen. 

Törmäsin muihinkin artikkelihin, jotka tukivat väitettä rinnakkaisvaikutuksista lääkkeiden kanssa:

• Artikkeli Helsingin sanomista: http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Greippimehu+ei+sovi+l%C3%A4%C3%A4kkeen+kyytipojaksi/1135242838901
• Harward Medical School perheiden lääketieteen sivuistoilta:  http://www.health.harvard.edu/fhg/updates/update0206d.shtml

Lopputulema tästä etsinnästä ja tutkailemisesta oli lähinnä kyseenalaistava olo. Toisaalta tuo lääkeaineita heikentävä tai voimistava vaikutus on aika hurja. Voiko greippimehulla olla vaikutuksia niiden lääkkeiden kanssa joita syön? Harwardin artikkelissa oli lista lääkeianeista englanniksi, joista mikään ei kuulostanut tutulta, mutta en ole lähelläkään asiantuntijaa, joten mistäpä tämän tietää?

Olen hieman skeptinen vaihtoehtohoitojen suhteen, mutta toisaalta uskon täysin, että niistä voi joillekin olla hyötyä. Aion itse mennä toivottavasti jo seuraavassa kierrossa tuolle kiinalaisen lääketitieteen edustajalle käymään akupunktiossa. 

Minua kiinnostaa, onko joku teistä keskustellut asiasta jonkun asiantuntijan kanssa? Onko jollakin teistä "oikeaa", parempaa, vakuuttavampaa tietoa asiaan liittyen kuin minun pikainen nettietsintäni? Haluaisin kovasti, että tämä aihe herättäisi keskustelua, sekä puolesta että vastaan. Jään mielenkiinnolla odottamaan.

Normaalia

KP 4. Näin se taas on uusi kierto saatu alkuun. Viikonloppuna on rentouduttu ja vietetty laatuaikaa ystävän ja miehen kanssa. Ystävä on ensimmäinen, jolle olen tästä blogista kertonut, terve vaan K, jos tätä luet.. :) Täytyy tuumata, jos jossakin vaiheessa miehellekin kerron. Jää nähtäväksi.

Joka tapauksessa, täällä suunnalla ei ole mitään uutta. Uusi kierto, menkat vielä jatkunee parin tai muutaman päivän ajan. Sitten voisi taas alkaa virittäytymään oikeaan tunnelmaan. Omissa ajatuksissa en vaan hirveästi laske todennäköisyyksiä luomuraskautumiselle. Tottakai sitä toivoo, ettei tarvitsisi petrimaljalle asti mennä, mutta en vain pidä sitä järin todennäköisenä. Toinen clomikierto on käynnissä, joten yrittää täytyy - ei haluta popsia lääkkeitä ihan huvin vuoksi.. Aloitan taas ~viikon päästä sitten tikuttelun lopuilla ovistesteillä - kaksi kertaa päivässä.

Odottavan aika tuntuu pitkältä. Vasta ensi viikolla minulla on soittoaika labrakokeista ja vielä on kaksi ja puoli viikkoa siihen ensimmäiseen yhteislääkäriaikaan Naistenklinikalla. Aika niitä odotellessä tuntuu kulkevan aika hitaasti. Onneksi oli tuo ystävän vierailu ja tulevana viikonloppuna tulee vanhempani kylään. Muuten aika mataa normaaliin marraskuiseen tapaan. Väsyttää ja paljon tulee vietettyä aikaa sohvan nurkassa. Yritän viimeistellä viime vuonna aloitettua villapaitaa miehelleni. Enää yksi hiha ja koostaminen on tekemättä - ehkä saan sen täksi jouluksi valmiiksi...?

Eipä olla

Aamulämmön tippuminen hieman eilisen huippulukemista viritti minut jo kivasti epäonnistumisen tunnelmaan. Tyhjä ikkuna testissä ei enää tänään tullut uutisena. Taas saan kääntää ajatukset seuraavaan kiertoon. Ei tullut Jackpottia, jakaja pelasi varmaan merkityllä pakalla. Prkl!

Well, well, well! Eipä kai tässä, lähtisi suunnittelemaan ihanalle kylään tulevalle ystävälle illallista, haen jotakin hyvää viiniä kaupasta ja rentoudun. Toivottavasti muilla jännääjilla on suotuisammat tuulet..

Ollako vaiko eikö olla?

Oireet ovat hiipuneet pikkuhiljaa, olotila on oikeastaan aika neutraali. Pieni toivo kuitenkin edelleen nostaa päätään.. Olen ollut huomattattavasti tunteellisempi kuin normaalisti, eilen pillahdin itkuun kun katsottiin miehen kanssa Kanadan Leijonan kitaa. Seriously!

Onko kukaan teistä mittaillut aamulämpöjään? Minua kiinnostaa, millaisia käyriä olette saaneet. Suomessa tämä taitaa vaan olla vähemmän käytössä epävarmuutensa vuoksi, mutta minulle tästä tuntuu kuitenkin olevan enemmän hyötyä kuin tikuttamisesta. Eniten minua tällä hetkellä kutkuttaa hieno nouseva käyrä. Jos ovis tapahtui kp 16 on hienosti siitä viikon kuluttua päivän dippi (kiinnittyminen?) ja sen jälkeen tuo komea ylämäki.

Jokin enemmän tai vähemmän luotettava jenkkiläinen(?) sivusto sanoi: "Two big things that women look for on a Basal Body Temperature chart are an implantation dip, which is a one-day drop in temperature about a week after ovulation, and a triphasic temperature pattern, which is a second, upward shift in temperature occurring about one week after ovulation. Both of these BBT patterns are thought to be signs of increasing progesterone and implantation of the embryo. " http://infertility.about.com/ Eli vapaasti käännettynä peruslämpökäyrästä etsitään kahta asiaa: kinnittymisdippi, joka on yhden päivän kestävä lämpötilan laskeminen noin viikon kuluttua ovulaatiosta ja kolmivaiheinen lämpötilan kehitys, josta kolmas vaihe on toinen lämpötilan nousu noin viikko ovulaatiosta. Molemman näistä käyrän kuvioista kuvitellaan olevan merkki lisääntyneestä progesteronin määrästä ja alkion kiinnittymisestä.

Jossakin muualla sanottiin, että korkeampien lämpötilojen tulisi pysyä korkealla ainakin yli 10 päivää, jotta luteaalivaihe ei ole liian lyhyt. Yli 18 päivää on mahdollisesti oire alkaneesta raskaudesta. Minun käyräni on ollut koholla (luultavasti) nyt (dpo) 11 päivää, joten ainakin tässä kierrossa luteaalivaihe on riittävän pitkä.

Oli miten oli, teen huomenna testin aamulla. Ystäväni tulee pitkästä aikaa kylään meille ja haluan tietää tilanteeni. Voinko juoda saunasiiderin ja punaviiniä ruoan kanssa? Jääkaapissa on toki alkoholitonta siideriä, joita olin varannut jo aiemmin raskaana olevalle ystävällemme. Hän ei halunnut juoda raskaana ollessaan edes alkoholitonta siideriä, joten juomat ovat pyörineet kaapissamme jo jonkin aikaa.

Minulla on vielä päivä aikaa haaveilla ja toivoa, pitäkää peukkuja pystyssä meille! =)

PS. En jostakin syystä saa lisättyä kommentteja omaan tekstiini (!), joten kovasti tsemppiä myös sinulle Feeniks! Isänpäivä kummittelee mielessä, olisi ihanaa päästä sanomaan omalle miehelle hyvää isänpäivää. Toivotaan sitä kummallekin ja muillekin näinä päivinä jännääville!

Toivo elää

Nenä on tukossa, vatsassa on tuntemuksia ja ennen menkkoja epätyypillinen ummetus kiusaa. Vessassa ravaan tiuhaan tahtiin edelleen. Lisäksi olen herkistynyt hyvin helposti. Aamulämpö oli myös korkealla. Toivo elää edelleen, uskallanko antaa ajatusten lentää? 

Kaikki oireet voi olla merkki jostakin, tai olla olematta. Kaikki pystyy selittämään jollakin ihan muulla. Silti toivon, toivon, toivon! Kp 25 ja ovulaatio saattoi tapahtua kp 16. Tässä on siis vielä monta päivää jäljellä Jackpot -kierroksi jo aiemmin nimettyä yrityskiertoa 21. Olenko pelannut korttini oikein?

Korkealla

Taas lennellään korkealla ja aina voi kehittää sopivia oireita alkaneesta raskaudesta. Nyt olen kehittänyt itselleni tihentyneen tarpeen pissata. Minua siis pissattaa. Usein. Minua ei yleensä pissata näin usein.

Kun mieheni kanssa olemme viihteellä, hän käy vessassa jokaisen oluen jälkeen. Minä käyn ehkä kahdesti. Puhutaan siis sellaisesta illasta, jolloin käydään ensi syömässä ja siinä jokunen lasi viiniä ja iso lasi vettä ja sitten lähdetään jonnekin, jossa juodaan pari siideriä ja sitten vielä ehkä jonnekin. Minulla on seurapiirirakko, vaikkakaan sen sanominen ei liene järin seurapiirimaista.. ;)

Anyway. Olen käynyt tänään jo 6 kertaa vessassa. Se on minulle paljon. Yleensä mennään kahdella tai kolmella kerralla näin niin kuin normaalipäivänä. Huvitutin kyselyn perusteella tihentynyt virtsaamistarve jo alkuraskauden aikana on yhtä yleinen oire kuin pahoinvointi.

Jep.. Täällä on toiveet korkealla. Taas. Odottakaa vaan sitä mäjähdystä, kun muutaman päivän päästä taas teen mahalaskeutumisen suoraan pöpelikköön.

Next phase

Ovulaation tikuttelusta ei tullut sen selvempää tulosta. Nyt eletään jo kiertopäivää 20 ja värien hiipuminen laimeasta olemattomaan kertoo sinänsä selvää kieltään. Rowan sanoi muutaman teksti taaksepäin kommenteissa, että hormonihuippu voi olla niin nopea, että yhden testin tekeminen päivässä ei vain riitä - ensi kuussa kokeilen siis kahdella testillä per päivä. Jotenkin fiilis on kuitenkin, että noiden testien kanssa säästetty raha on rahan heittämistä kankkulan kaivoon. Jos näiden testien jälkeen jatkan tikuttelua, hankin ClearBlue:t, piste ja pääsen helpommalla. 

 

Onnekseni kroppani kertoi varsin selvästi tässä kuussa ovulaation ajankohdan. Maanantaina minusta tuntui, etten pöksyissäni pysy, kirjaimellisesti. Onneksi mies auttoi parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollinen/todennäköinen ovulaatio saatiin samalla myös hyväksikäytettyä. Voisi sanoa, että kaikin puolin tässä kuussa pitäisi olla hyvät todennäköisyydet raskautumiseen.

Kuva: http://www.dogsandcats101.com/

Ovulaation ajankohtaa maanantaille eli kiertopäivälle 16 vahvistaa myös aamulämpöjen nousu, ne ovat nyt kolmatta päivää pysyneet koholla yhden nopean aallonpohjan jälkeen. Varmuuden ovuloinnille saan vasta 23 päivä marraskuuta, kun minulla on lääkärin soittoaika. Silloin saan tulokset tämän päiväisestä ja maanantaisesta progesteronikokeesta. Huolissani en asiasta missään nimessä ole, eiköhän sieltä tule ihan kelvolliset tulokset.

Nyt alkaa jokatapauksessa siis taas jännittäminen ja piinaaminen. Viime yönä näin jo unta siitä, että olin kolmatta päivää raskaana. Minulla oli jo pieni vauvamaha pallean(?) kohdalla ja esittelin sitä aivan innoissani töissä uusissa äitiysvaatteissani. Unessa olin kahvipöydässä, ja olin kauhean iloinen siitä, että jouduin lähtemään kesken kaiken oksentamaan kaikkien hajujen vuoksi. Hihkuin ja hypin matkalla vessaan. Kaikki merkit näyttävät siltä, että tässä kuussa voidaan tulla alas korkealta ja kovaa, mutta ei mietitä sitä vielä.

Mitäs me kiltit kahvinkeittäjät?




Kuva: http://fi.wikipedia.org/

 

Ylen sivuilla oli uutinen päiväkodeissa tehdystä videointitutkimuksesta. Tutkimus oli osoittanut selviä eroja sen välillä, kuinka siellä hoidettiin ja kasvatettiin poikia ja tyttöjä. Vaikka tavoitteena ja ihanteena onkin tasa-arvoinen kasvatus, näkyi artikkelin esittelemässä tutkimuksessa selkeitä roolieroja tyttöjen ja poikien toimintatavoissa ja toisaalta siinä, kuinka päiväkotien henkilökunta suhtautui lapsiin. Tyttöjen roolina oli olla apurina ja pojille oltiin sallittu huolettomampi rooli.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti teissä? Luuletteko, että sukupuoliroolitus näkyy päiväkodeissa ja sitä myötä myös kouluissa? Ulottuuko sama roolittelu myös koteihin, ja vanhempien tapoihin kasvattaa lapsensa? Kasvatetaanko nykypäivän Suomessa vielä kilttejä tyttöjä ja sankaripoikia?